Luin aamulla Hesarin sivuilta himoshoppaamisesta. Suosittelen lukemaan sen, jos missasit sen perjantain Nytissä. Artikkelin lukeminen ällötti minua about saman verran kuin alkoholisteista kertovat artikkelit. Shoppailusta tulee addiktio (= sairaus) silloin kun sitä ei tehdä tarpeeseen. Silti sanalla shopaholic on jotenkin hyväksyttävämpi kaiku kuin alcoholic-sanalla.. On myös jännä ettei valtiovaltaa tunnu kiinnostavan tämän tyyppisen addiktion hoitaminen ja parantaminen samalla tavalla kuin esim. alkoholismin tai kamankäyttäjien kohdalla. Uskon että jos yli oman tarpeen elävien elämää ohjattaisiin järkevämpään (ekologisempaan) suuntaan, myös yritykset lopettaisivat turhan tavarantuotannon. Himoshoppaajan elämäntyyli on ehkä kemiallisesti terveellisempää kuin tupakoitsijoitten tai alkkisten, mutta se on niin epäekologista ja sitä kautta ajattelematonta ja itsekästä, että tulee todella paha olo. Pelkästään jo lause “hemmotella itseään ostamalla” saa vatsani kääntymään ympäri.
Miksikö? Eikö shoppaajan kulutustottumukset ole hänen oma asiansa? Vastaan siihen näin. UFFin lajittelukeskukseen tuleva vaatemäärä on 2000-luvun alusta kolminkertaistunut. Kun vuonna 1990 vaatteita saapui UFF:lle 820 000 kiloa, oli vastaava luku kymmenen vuotta myöhemmin jo lähes neljä miljoonaa kiloa. Viime vuonna määrä kipusi yli yhdeksään miljoonaan kiloon. Tämä on tietenkin monien asioitten summa. Ostamamme halpatuotetut vaatteet ovat nykyään pelkkää paskaa. Ja kun ne eivät kestä käytössä kuin vain murto-osan siitä mitä 20 vuotta sitten, mutta niiden tuotanto kuluttaa paljon enemmän luonnonvaroja kuin aiemmin. Ja jos ostat roskaa, myös kirppareille päätyy roskaa. Suora seuraus on se, että kirppareitten laatuvalikoima on huonontunut merkittävästi ja hinnat kallistuneet. Kehitys on mitä huolestuttavin ekologisista näkökohdista ja tekstiilienkulutuksestamme on tullut järjetöntä, jopa sairasta. On selkeää, ettei asia ole kunnossa tai mitenkään tasapainossa, mutta kuluttajan on myönnettävä oma vastuunsa tuotantoketjussa ja muutettava kulutustottumuksiaan. Se, että meillä on mahdollista ylikuluttaa kaikkea länsimaissa, ei ole oikeutus käyttäytyä kuin leikkipuiston öykkärilapsi. Teemme sen nimittäin muun maailman kustannuksella.
Shoppailuholistit perustelevat ostokäyttäytymistään sillä, että taloutemme vaatii kuluttamista. Olen tästä heidän kanssaan tästä samaa, sekä eri mieltä. Kyllä, pitää kuluttaa, jotta yrityksillä riittää asiakkaita ja kauppa käy. Ei, turhan tavaran ostelu on vaan älytöntä ja sairasta. Jos haluaa kuluttaa järkevästi ja “hemmotella” itseään, niin ostaisivat mieluummin palveluja, eikä roskaksi muutamassa viikossa muuttuvaa tavaraa. Palveluitten kuluttaminen tukee paikallista taloutta ja luo työpaikkoja, mutta ei kuluta luonnonvaroja läheskään samalla tavalla kuin tavarantuotanto. Lisäksi kuluttamisen ympäristövaikutuksista tulisi lokaalimpia ja työvoiman eettisyysasiat olisivat kunnossa. Jos nainen kuluttaa suurimman osan palkastaan siihen että hän pukeutuu halpaan muoviin, en voi muuta kuin sääliä häntä. Hänen elämänsä on varmasti todella tyhjää. Eikö sen sijaan olisi parempi lähteä joogakurssille tai kehittää itseään jollain muulla (älyllisemmällä) tavalla, esim. lukemalla. En vaan tajua. Olemme jo muutenkin siinä tilanteessa, että valtion on palkattava tutkijoita miettimään mitä ihmettä tehdä kaikelle tälle jätteelle. Olemme velkaantumassa yli varojemme, roskavuoret kasvavat ja suurin osa kulutushyödykkeisiimme käytetystä energiasta ja luonnonvaroista tuodaan ulkomailta. Tilanne on kaikinpuolin absurdi kun sitä tarkastelee kokonaisuutena ja etäisyyden päästä.
Ystäväni kommentoivat facebookissa, että Hesarin jutun haastateltu henkilö oli vain 24-vuotias, siis nuori. Minusta 24-vuotias ei ole enää mikään teini tai nuori. Hän on jo 6 vuotta alkoholia käyttänyt ja autoa ajanut aikuinen. Jos tämä nainen käyttäisi edes murto-osan siitä (netti)kaupoilla käytetystä ajasta itsensä sivistämiseen, kehittämiseen ja lukemiseen niin tilanne olisi varmasti erilainen. Markkinamiehet ja yritykset luottavat nimenomaan siihen, että kuluttaja on tietämätön, hölmö ja johdateltavissa. Ostamme omasta mielestämme mielikuvia ja unelmia vaikka todellisuudessa kotimme täytyy arvottomalla roskalla. Tili tyhjenee, velkatilanne pahenee (sekä henkilökohtaisella että globaalilla tasolla) ja luonnonvaroja kuluu järjettömiä määriä aivan turhaan. Maailmalla valmistetaan tällä hetkellä joka vuosi yhdeksän (9!) kertaa niin paljon vaatteita kuin mitä ostamme/kulutamme/käytämme. Eli jos ko. henkilö haluaa pitää edelleen muotiaddiktiostaan kiinni, suosittelisin hänen tekevän sen kirpputoreilla ja second hand myymälöissä.
Tänään Suvilahdessa järjestetään Kallio-Liikkeen ja Kierrätystehtaan jengin toimesta iso kirppis Kattilahallissa. Suosittelen pistäytymään, jos on “pakko” ostaa jotain.