VAROITUS. Seuraa postaus jossa on paljon tekstiä ja vähän nättejä kuvia. Postaus ei sisällä (bloggaajalle) maksettua mainontaa (vaikka siinä onkin linkkejä kaupallisille sivustoille) vaan lähinnä ihan omia mielipiteitäni, pohdintoja, kokemuksia ja havaintoja blogimainonnasta ja niiden vaikutuksista.

Tapasin eilen bloggaaja kolleegoitani Stockmannilla. Syy harvinaiseen tapaamiseen eli ollut kesäiset skumppatreffit vaan aivan muuta. Halusimme keskustella blogeissa tehtävästä mainonnasta ja siihen tekeillä olevasta blogimainonnan ohjeistuksesta. Sanna Ukkola kirjoitti viime jouluna loistavan kirjoituksen siitä miten esimerkiksi naistenlehdissä mainonta ja siihen liityvät yhteistyökuviot lehtien ja niissä mainostavien tuotemerkkien välillä ovat huomattavasti laajempaa kuin mitä markkinointialaan harjaantumaton lukija luulee. Olen itse ollut alalla jo sen verran kauan (15 vuotta) että medialukutaitoni on kehittynyt enkä sinänsä yllättynyt jutusta, mutta kommenteista huomasi että asia oli monelle uusi.

Bloggaajien ammattikunta on lehtitaloihin verrattuna hyvin moninainen ja sekava. Meitä on monen ikäisiä, eri taustaisia ja eri asioista kirjoittavia blogialan ammattilaisia. Siksi, toisin kuin esim. toimittajia, bloggaajia ei oikein voi niputtaa yhteen ihan noin vain vaan jokainen on persoona, yksilö ja oma brändinsä. Vastaamme blogistamme ja kirjoituksistamme yksin, eikä meillä ole lehtitaloa tai päätoimittajaa taustalla tarkistamassa juttuja. Meitä ei ole myöskään koulutettu bloggaajiksi (vaikka monilla onkin toimituksellista tai markkinointitaustaa) vaan toimimme niin kuin oikeustajumme sanoo. Blogimainonta on tähän mennessä ollut mainonnan Villi Länsi, jossa vahvimmat ja ovelimmat selviävät. Jengi on tehnyt mitä on lystännyt, koska sääntöjä ei ole varsinaisesti ollut. Fiksuimmat ovat tietenkin olleet rehellisiä tekemisiensä kanssa etteivät lukijat ala ihmettelemään bloggaajan motiiveja tai koe tulleensa harhaanjohdetuksi. Kuluttajansuojalaissa on tietty mainintoja piilomainonnasta ja lehdille on olemassa Journalistin ohjeet, mutta näitä ei voi aivan suoraan soveltaa blogimainontaan.

Nyt tekeillä olevan mainostusohjeistuksen on kuitenkin tarkoitus koskea kaikkia bloggaajia ja siksi ajattelimme että on hyvä katsoa sen sisältöä läpi yhdessä. Ihmeteltävää löytyi ja olemmekin nyt tekemässä ohjeistuksen tekijöille kommentteja määräpäivään mennessä. Ideana on se, että meille uusi säännöstö olisi helppo ja vaivaton toteuttaa, mutta se olisi silti selkeä lukijoita ajatellen. Kaikki tapaamiseen tulleet olivat hyvin tietoisia siitä millaista markkinointia tekevät blogissaan ja merkitsemme ne sinne mielestäni myös hyvin tarkasti. Tuleva ohjeistus oli kuitenkin väännetty niin rautalangasta (vrt. tupakka-askien isot varoitustarrat) että pelkäämme sen osaltaan vaikuttavan blogin lukukokemukseen ja visuaalisuuteen negatiivisesti. Tämä voisi pahimmillaan aiheuttaa bloggaajille suuriekin tulonmenetyksiä, enkä usko, että sitä ohjeistuksella halutaan. Pink Bubble kirjoitti ohjeistuksesta vielä tarkemman analyysin. Kannattaa lukea läpi jos sinulla on blogi tai jos aihe muuten kiinnostaa. Myös Indiedayssin Eettinen ohjeistus kannattaa lukaista läpi.

Kysyisinkin nyt teiltä, MITEN HALUAISITTE MAINONNAN MERKITTÄVÄN BLOGISSANI? Blogimainontaa on viidenlaista (sana “tuote” kuvaa listassa sekä fyysistä tuotetta, alennusta ja palvelua):

1. LAINATUOTTEET. Nämä ovat tuotteita, jotka bloggaaja on saanut lainaksi, eli hän ei omista niitä. Tuote palautetaan sovitun ajan jälkeen mainostajalle. Bloggaaja ei todennäköisesti ole saanut tuotteen lisäksi muuta korvausta tai etuutta. Lainatuotteitten kohdalla mielestäni riittävää on mainita postauksen tekstissä että tuote on lainassa yritykseltä X. Isommat varoitukset koen turhiksi.
2. NÄYTTEET / TUOTESIJOITTELU (= MAINOS). Bloggaajille lähetetään paljon näytteitä. Joskus bloggaajan pyynnöstä, mutta toisinaan aivan pyytämättä (varsinkin PR-toimistot). Bloggaajalla on tällöin itse vapaus valita kirjoittaako hän niistä ja millä tyylillä. Bloggaajaetiikan mukaan olisi huono homma jos hän antaisi mainostajan vaikuttaa siihen mitä ja miten hän tuotteesta kertoo. Moni tuntemani bloggaaja kirjoittaa vaan niistä tuotteista ja merkeistä mihin uskoo ja mistä vilpittömästi pitää. Luokittelisin tuotesijoitteluksi myös kilpailut, sillä vaikka tuote näkyy blogissa niin bloggaaja ei välttämättä saa siitä palkkaa tai mitään muutakaan itselleen. Tällöin hän haluaa vain palkita lukijoitaan. Ilmoittaisin tuotesijoittelusta hyvin lyhyellä maininnalla postauksen alussa “SISÄLTÄÄ TUOTESIJOITTELUA” ja yksityiskohtaisemmin (yhteistyötahon nimi ja yhteistyön laatu) postauksen lopussa. Sen tarkempaan selvitykseen en näe tarvetta sillä liian pitkät selitykset ennen postauksen alkua häiritsevät lukukokemusta.
3. SPONSOROITU POSTAUS (= MAINOS). Tuotesijoittelun laatu muuttuu jos bloggaaja saa siitä esiteltävän tuotteen lisäksi palkkaa tai jotain muuta etuutta (esim. lahjakortin) vaivanpalkaksi postauksesta. Mainostajat käyttävät lisäetuuksia kannustimena, jotta he saavat bloggaajan kirjoittamaan siitä, mutta häntä ei kannustimen avulla voida pakottaa tekemään niin. Ilmoittaisin sponsoroinnista hyvin lyhyellä maininnalla postauksen alussa, esim. “SPONSOROITU POSTAUS”  ja pidemmällä tekstillä postauksen lopussa (yhteistyötahon nimi, tuote eriteltynä ja palkan laatu). Palkkioitten suuruuksia en pakottaisi ketään ilmoittamaan, sillä se on mielestäni jokaisen bloggaajan yksityisasia.
4. MAINOSPOSTAUS. Nämä ovat laajempia yhteistöitä bloggaajan tai blogiportaalin ja mainostajan välillä. Yhteistyön yksityiskohdat sovitaan tarkkaan etukäteen (milloin, mihin tyyliin ja millä linkityksillä) ja voivat koskea useampaa bloggaajaa samaan aikaan. Mainospostauksiin liittyy lähes aina rahallinen korvaus ja se on tehtävä tietyn ajan sisällä tuotteen tai muun etuuden saamisesta. Mainospostaus voi olla myös kilpailu,  tapahtumayhteistyö tai pidempiaikainen, useita postauksia käsittävä yhteistyö. Jos koko postaus on vain yhden firman mainos, ilmoittaisin siitä samaan tyyliin kuin aikakausilehdet merkitsevät ns. advertoriaalit sisältöönsä, sekä postauksen alussa ja lopussa, eli PROMOOTIO.
5. KUMPPANUUSMARKKINOINTI / AFFILIATE-LINKIT. Bloggaajalle voidaan mainosostauksen lisäksi tarjota mahdollisuutta lisäansioihin ns. affiliate-linkkien avulla. Bloggaaja linkkaa tuotteen tai palvelun tietyllä tavalla ja hänelle maksetaan provikkaa jokaisesta klikkauksesta mainostajan sivulle tai hänen blogipostauksensa kautta ostetusta tuotteesta. Affiliate-linkkien luonteen vuoksi merkitsisin ne kaikki esim. tähdillä tekstin sekaan ja mainitsisin siitä erikseen postauksen alussa “AFFILIATE LINKIT TÄHTIMERKITTYJÄ” tms.

BLOGGAAJAN VANHAT / OMISTUKSEEN JÄÄNEET TUOTTEET ovat se epämääräinen kuudes “mainos”kategoria. Ne ovat bloggaajan joko ihan itse maksamia tai hankkimia tai ne ovat jo käytettyjä, vanhoja tuotteita. En näkisi että niiden maininta on edes tarpeellista, jos alkuperä on jo mainittu aiemmissa postauksissa. Jos bloggaaja on itse maksanut tuotteen niin mielestäni hänellä ei ole mitään velvoitetta mainita sen valmistajaa tai merkkiä.

Tossa oli siis aika raaka jako blogimainostuksen eri tyypeistä. Tietenkin poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia löytyy. Tärkeintä lukijan kannalta on mielestäni se, että lukijalle bloggaajan motivaatio postauksen kirjoittamiseen on selkeä, mutta ettei bloggaajan tarvitsisi kirjoitella hirveän pitkiä selostuksia yhteistyön laadusta. Käyttäisin siis tiettyjä, sovittuja sanoja kuvaamaan yhteistyön ja mainoksen laatua. Tietenkin mainostava firma on mainittava ja eriteltävä mainostajaksi, koska se ei aina ole kaikkien tuotteitten kohdalla selkeää. Pidempiaikaiset yhteistyökuviot merkitsisin erilliselle sivulle blogiin, sillä lista on monilla tooodella pitkä ja se haittaa postauspuolella tai sivubannereissa sekä visuaalisesti että vie tilaa pois display- eli bannerimainoksilta.

OutsaPop Trashionin ja Outi Les Pyyn puolella mainoksia on ollut aiemmin hyvin harvoin sillä olen saanut palkkani muualta (päivätöistä) enkä siksi ole kokenut niitä tarpeellisiksi. Myös blogini aihepiiri (DIY muoti, muodin kulutuksen järkeistäminen, ekologisuus ja kestävä kehitys) on rajannut minua osittain normaalien muotibloggaajien ulkopuolelle, etten ole ollut kiinnostava perinteisille mainostajille. Kaikki vanhemmat postaukset olen siis kirjoittanut ihan omasta tahdostani. Tuotteita olen saanut vain hyvin harvoin ja palkkaa postauksesta vain kerran. Kumppanuusmarkkinointia (affiliate marketing) en ole tehnyt täällä koskaan, enkä ihan heti näe että sille olisi blogissani mitään tulevaisuutta tai tarvetta. Kerron teille kyllä, jos tilanne muuttuu ja merkitsen ko. postaukset asiaan kuuluvalla tavalla. Olen viimeisen puolen vuoden aikana kuitenkin siirtynyt tekemään töitä yksityisesti ja siinä sivussa myös blogeistani on tullut minulle mahdollinen ja hyvin todennäköinen tulonlähde. En voi asiasta sen enempää vielä kertoa, mutta sen voin sanoa, että bannerimainoksien ja yritysyhteistöitten määrä blogeissani tulee lisääntymään. Ja miksei lisääntyisi, koska haluan pitää blogin sisällön laadukkaana, mutta samalla minulla ei itselläni ole varaa maksaa kaikkia tuotteita itse. Haluan myös tehdä bloggaamisesta itselleni mielenkiintoisen ammatin, tai osa-aikatyön, joten mainostajia ja rahoittajia ei oikein voi välttää.

Mutta. En aio mainostajien tai yhteistyökumppaneitten vaikuttaa blogin sisältöön tai sen aihepiiriin. Niin tekemällähän ampuisin itseäni jalkaan, uskottavuuteni kierrätysmuodin ja ekologsen kuluttamisen asiantuntijana romuttuisi, eikä minulla ole aikomustakaan alkaa valehtelemaan tai johtamaan lukijoitani harhaan. En edelleenkään ala mainostamaan täällä firmoja ja tuotteita, joiden toimintaan en usko tai mistä en vilpittömästi pidä. Veikkaan, että suurin osa postauksissa esiintyvistä sponsoridiileistä ja mainoksista lähtee siitä, kun ihan itse olen yhteydessä brändeihin ja ehdotan heille yhteistyötä.

Jos blogimainonta jostain syystä ärsyttää, niin haluaisin muistuttaa, että bloggaajat tekevät blogiensa eteen valtavasti töitä. Suurin osa postauksista kirjoitetaan edelleen ilmaiseksi, ilman mitään korvausta tai tuotelahjaa vaikka Manifeston tutkimuksen mukaan valtaosa ansaitsee jotain blogillaan. Jos yhden postauksen kirjoittamiseen menee 2-4h (sis. aiheen etsintä, valokuvaus, kuvien käsittely, kirjoittaminen, linkkaus) ja niitä tekee päivittäin niin muutaman sadan euron tulot kuussa ja satunaiset tuotelahjat ovat mielestäni aika laiha korvaus tuosta työstä. Siksi katsonkin, että blogimainonnan ohjeistus koskee enemmän ammattimaisia bloggaajia ja niitä jotka saavat huomattavan osan kuukausituloistaan bloginsa kautta. Jos taas aikuiset pelkäävät, että heidän nuorisonsa ei kokemattomuuden tai iän takia osaa tulkita oikein postausten laatua, on vastuu minusta vanhemmilla eikä bloggaajalla. Vanhempien kannattaa keskustella lastensa kanssa nuoren seuraamien blogien luonteesta samalla tapaa kun he ohjeistavat heitä internetin käytössä muutenkin.

Olisi naiivia ajatella, että blogit voisivat olla olemassa näin laajalti ilman markkinointituloja. Blogit ovat parhaimmillaan loistava ja erittäin luotettava tapa kertoa asioista, ilmiöistä, uutuuksista ja omista kokemuksista. Ne inspiroivat ihmisiä ja saavat lukijat vuorovaikutukseen paremmin kuin mikään muu julkinen media. Ne ovat myös loistava markkinointikanava ja ponnahduslauta pienille yrityksille, joilla ei ole varaa ja markkinointibudjettia lyödä brändiään läpi perinteisissä mainosmedioissa. Pahimmillaan ne ovat täysin hallitsematon ja hävytön markkinointikanava. Osittain tämä voi johtua puhtaasti bloggaajan tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta, mutta on hyvä että keskustelua käydään avoimesti mediassa. Onneksi bloggaajat ovat usein hyvin verkostoitunutta porukkaa ja he keskustelevat alan pulmista innokkaasti keskenään samalla tukien ja neuvoen toinen toisiaan. Odotan innolla, mitä ohjeistuksen kanssa käy!

Kuvat: Tumblr